On ollut vauhdikas viikko. Olen ollut viikkopalaverissa Lahdessa, 80 ruotsalaisen viskin ystävän kanssa kokouksessa/tasting-tilaisuudessa, kuunnellut/katsellut Aamulehden seminaaria, vetänyt opiskelijaryhmälle panimokierroksen/luennon, päivystänyt parina päivänä Tokiossa messuilla, palaveerannut Hollantiin, käynyt teatterissa katsomassa Tampereen Teatterin loistavan Saatana saapuu Moskovaan -näytelmän ja tilannut ravintolassa ruoka-annoksen. Kaiken edellä mainitun olen tehnyt tietokoneen ruudun välityksellä.
Olen ehdottomasti sitä mieltä, ettei teams/meets/zoom/stream/appi tule korvaamaan henkilökohtaista kohtaamista. Mutta samalla on pakko kyllä myös vahvistaa, että nämä kanavat kyllä toimivat mahdottoman hyvin. Ja jos tuon yllä listatun olisin joutunut hoitamaan kussakin tapauksessa “paikan päällä”, olisi osa noista jäänyt kokonaan tekemättä. Nytpä ei jäänyt. Ja päällimmäisenä on vielä tunne, että pahemmin noissa missään, ei asia itsessään kärsinyt. asiat sujuivat ja tavoitteet toteutuivat.
Maailma on nyt entistä pienempi. Ja se on kyllä hyvä se. Mä tykkään. Odotamme aikaa, kun saa taas tavata ja ravintolat aukeavat. Mutta tehokkuutta kyllä moneen asiaan, eikä pelkästään työelämään, tulee tuomaan mahdollisuus toimia hybridisti jatkossakin tätä opittua tapaa hyödyntäen. Joten digi digi vaan kaikille. Mitä mieltä? Helpottaa vai tuskastuttaa?
Ajatteleppa, jos joku päivä saisi tavata ystävän ja tätä voisi vaikka halata. 🙂
#digitalbusiness #learning #living
